Skip to main content

KANNANOTTO: Suomen elinkeinoelämä tarvitsee osaajapulan helpottamiseen merkittävästi lisää koulutusperäistä maahanmuuttoa

SUOMEN ELINKEINOELÄMÄ TARVITSEE OSAAJAPULAN HELPOTTAMISEEN MERKITTÄVÄSTI LISÄÄ KOULUTUSPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA

Tampere, 20.10.2023 – Suomalaisten fotoniikka-alan yritysten liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa ja alan ennustetaan kasvavan jopa 18 % vuosivauhtia. Kasvua rajoittaa kuitenkin pahentuva työvoimapula. Alan tilanne kuvastaa hyvin koko Suomen elinkeinoelämän kasvavia toimialoja. Keskeinen keino helpottaa tilannetta on kiihdyttää opiskelijaperäistä maahanmuuttoa.

Yliopistojen rehtorit ovat ottaneet kantaa kaavailtuihin maahanmuuttolinjauksiin ja niiden vaikutuksiin kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien houkuttelemiseen Suomeen.

”Suunnitelmat ovat herättäneet yhteisössämme ja koko suomalaisessa yliopistokentässä sekä yrityskumppaneissamme suurta huolta. Toteutuessaan kiristykset olisivat inhimillisesti järkyttävä asia – ja rapauttaisivat korkealaatuisen tutkimuksen ja opetuksen perustaa, jolle uudet innovaatiot, kestävä kasvu ja Suomen kilpailukyky rakentuvat”, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä korostaa.

Koko suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle kansainvälisten opiskelijoiden määrän tuntuva lisääminen on ratkaisevan tärkeää.

”Suomalaisia nuoria täytyy edelleen sinnikkäästi rohkaista muun muassa fotoniikan alan koulutukseen, mutta on täysin selvää, ettei kotimaisten opiskelijoiden määrä riitä vastaamaan työvoimatarpeeseen. Koulutusperäisen maahanmuuton ilmiselvä etu on se, että liikkuminen maasta toiseen ja juurtuminen uuteen kotimaahan on ihmiselle helpointa opiskeluvaiheessa”, sanoo Jyrki Saarinen, Suomen Akatemian fotoniikan PREIN-lippulaivan vaikuttavuusjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuskeskuksen johtaja.

Kasvualojen yritykset ovat jo pitkään rekrytoineet työntekijöitä ulkomailta, mutta onnistumisen tiellä on monia esteitä. Työuralla edennyt asiantuntija on tyypillisesti jo ehtinyt luoda vahvoja siteitä asuinmaahansa.

”Valmiiden osaajien rekrytoinnissa yritykset kohtaavat sitä paitsi kovan maailmanlaajuisen kilpailun niin fotoniikassa kuin monilla muilla kasvualoilla. Jos työvoimaa ei ole tarpeeksi saatavilla, suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään yksiköitään ja toimintojaan ulkomaille, mikä väistämättä heikentää Suomen kansantaloutta”, toteaa fotoniikka-alan kattojärjestön Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen.

Kansainväliset opiskelijat täytyy sitouttaa Suomeen

Samaan aikaan kuin yliopistoille on asetettu tavoitteeksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän merkittävä lisääminen, hallituksen linjaukset vaikeuttavat koulutusperäisen maahanmuuton lisäämistä. Niiden mukaan yliopistot eivät saisi antaa huippulahjakkuuksille alennuksia lukukausimaksuista, jotka voivat nousta noin 10 000 euroon vuodessa. Tämä luo monille opiskelijoille esimerkiksi Etelä-Aasian ja Afrikan maissa liian suuren taloudellisen kynnyksen hakeutua Suomeen.

Lisäksi on huomattava, että pelkkä opiskelupaikka ja valmistuminen suomalaisesta oppilaitoksesta ei vielä takaa uuden osaajan jäämistä Suomeen. Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportin mukaan lähes puolet kansainvälisistä opiskelijoista harkitsee muuttoa pois valmistumisen jälkeen.

”Suomesta täytyy tehdä lahjakkaille ja motivoituneille nuorille houkutteleva määränpää paitsi viestimällä tasokkaista opiskelupaikoista myös Suomen työmarkkinoiden imusta. Jo opintojen aikana yliopistojen ja yritysten on yhteistuumin edistettävä työllistymistä ja varmistettava, että valmistuvat opiskelijat sitoutuvat Suomeen, jotta investointi ei valu hukkaan”, sanoo Goëry Genty, Suomen Akatemian fotoniikan PREIN-lippulaivan johtaja ja Tampereen yliopiston professori.

”Koulutusperustainen maahanmuutto rakentaa Suomen tulevaisuutta. Tarvitsemme kuitenkin pitkäjänteistä ja laaja-alaista näkemystä ja toimia varmistaaksemme, että ratkaisu on menestyksekäs ja kestävä. Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen vaatii myös yleisen ilmapiirin muutosta”, Jyrki Saarinen sanoo.

Lisätietoja:

Jyrki Saarinen, professori, vaikuttavuusjohtaja, PREIN
jyrki.saarinen@uef.fi
+358 50 595 4348

Juha Purmonen, toiminnanjohtaja, Photonics Finland
juha.purmonen@photonics.fi
+358 50 354 3832

Kristiina Pispala (media, kuvat), viestinnän asiantuntija, PREIN

kristiina.pispala@tuni.fi

+358 40 191 8882

Fotoniikka – valon tiedettä ja teknologiaa

Fotoniikka on valon tiedettä ja tutkimusta. Se on keskeinen teknologia tulevaisuuden innovaatioille ja kestävälle kehitykselle. Fotoniikka mahdollistaa monia keskeisiä teknologisia sovellutuksia nopeasta internetistä, uusiutuvaan energiaan, tehokkaampaan teolliseen tuotantoon ja terveysteknologian innovaatioihin, sekä ympäristön monitorointiin ja mittaukseen. Suomesta on kahden viime vuosikymmenen aikana tullut yksi Euroopan johtavista maista fotoniikan tutkimus- ja kehitystyössä ja fotoniikka on merkittävä ala Suomen talouskasvulle.

PREIN – fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva

Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN on valopohjaisen tieteen ja teknologioiden tutkimuskonsortio. PREIN kokoaa yhteen Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT Oy:n tutkimusosaamisen ja asiantuntemuksen. Maailmanluokan tutkimuskapasiteettinsa ansiosta PREIN on fotoniikan eri sovellusalojen eturintamassa johtamassa