Fotoniikkaa Helsingin Tieteen päivillä tammikuussa 2023

Fotoniikkaa Helsingin Tieteen päivillä tammikuussa 2023

Tieteenpaivat 2023.png

Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 11.–15.1.2023. Tieteen päiviä vietetään myös Turussa, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Mikkelissä. Tapahtuma on suunnattu suurelle yleisölle ja Tieteen päiville ja sen oheistapahtumiin on vapaa pääsy. Vuoden 2023 Tieteen päivien teema on Alku. Alku-teemaa lähestytään kymmenien eri tieteenalojen näkökulmista, myös fotoniikka on edustettuna päivien ohjelmassa. Tieteen päivillä toteutetaan kaksi fotoniikkaan liittyvää paneelikeskustelua, ”Valon voittokulku alkaa” ja ”Materiaaleista, jotka jäljittelevät eläviä, ja elävien tuottamista materiaaleista”. Jälkimmäinen toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit – LIBER kanssa.

Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) on valittu Suomen Akatemian huippuyksiköksi kaudelle 2022-2029. LIBER pyrkii luomaan dynaamisia ja pehmeitä hybridimateriaaleja, jotka kykenevät oppimaan, mukautumaan tai reagoimaan ympäristöönsä.

Lue lisää Tieteen päivistä ja niiden ohjelmasta.

Valon voittokulku alkaa

Päivä: Keskiviikko 11.1.2023 klo 11.00 - 12.45
Paikka: PIII, Porthania, Yliopistonkatu 3

Fotoniikka on uusi elektroniikka. Valon ainutlaatuisia ominaisuuksia hyödynnetään ihmiskunnan arjessa yhä kasvavassa määrin. Tieto kulkee internetissä tuhansien kilometrien pituisissa valokuituverkoissa. Lähitulevaisuudessa tieto siirtyy valosignaalina myös datakeskuksissa, kotona ja erilaisten laitteiden sisällä. Olemme siirtymässä esineiden internetin aikakauteen. Ympäristöstä ja meistä ihmisistä kerätään yhä yksityiskohtaisempaa tietoja valoon perustuvien sensoreiden ja kameroiden avulla. Valon avulla hallitaan teollisia prosesseja ja jatkossa myös itseohjautuvaa liikennettä. Valosta alkaa myös niin kutsuttu Big Data eli massatiedon synnyttäminen ja jakaminen. Kaikkeen tähän tarvitaan energiaa. Aurinkoenergiassa on miltei loputon potentiaali kestävän energian alkuvoimana. Jo parinkymmenen vuoden ajan aurinkokennot ovat muuttaneet valoa sähköksi. Aurinkosähköä hyödynnetään tulevaisuudessa muun muassa tuottamalla vihreää vetyä liikenteen ja energian varastoinnin tarpeisiin. 2000-lukua kutsutaan hyvästä syystä valon vuosisadaksi.

Puheenjohtaja: professori Jyrki Saarinen (Itä-Suomen yliopisto)

Puhujat:
Professori Seppo Honkanen (Itä-Suomen yliopisto): Valokuitujen vallankumous tietoliikennetekniikassa
Senior Research Scientist Sanna Uusitalo (Teknologian tutkimuskeskus VTT): Uudet sensorit valjastavat valon nopeuden
Professori emeritus Jouko Korppi-Tommola (Jyväskylän yliopisto): Valo, kestävien energiaratkaisujen alkuvoima

Materiaaleista, jotka jäljittelevät eläviä, ja elävien tuottamista materiaaleista

Päivä: Keskiviikko 11.1.2023 klo 13.00 - 14.45
Paikka:  PIII, Porthania, Yliopistonkatu 3

Tässä sessiossa puhutaan uudenlaisten materiaalien kehittämisestä elävien mikrobien avulla ja mahdollisuuksista, jotka avautuvat, kun keinotekoisilla materiaaleilla on elävissä organismeissa esiintyviä piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi havaitseminen, muisti aiemmista ärsykkeistä tai etäohjattu liikkumis- tai muodonmuutoskyky. Lisäksi keskustelemme tietokonemallinnuksen roolista näiden materiaalien suunnittelussa.

Sessio pohjautuu Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit - LIBER tehtävään tutkimukseen.

Puheenjohtaja: tutkija, tekniikan tohtori Maria Sammalkorpi (Aalto-yliopisto)

Puhujat
Professori Arri Priimägi (Tampereen Yliopisto): Valorobotiikasta
Tutkija, filosofian tohtori Sesilja Aranko (Aalto-yliopisto): Hämähäkinsilkkiä bakteereista: tulevaisuuden biomateriaaleja kehittämässä
Tutkija, tekniikan tohtori Maria Sammalkorpi (Aalto-yliopisto): Tietokonemallinnus molekyylitason supermikroskooppina bio- ja polymeerimateriaaleihin