{"id":5396,"date":"2023-10-20T11:45:00","date_gmt":"2023-10-20T08:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/prein.fi\/kannanotto-suomen-elinkeinoelama-tarvitsee-osaajapulan-helpottamiseen-merkittavasti-lisaa-koulutusperaista-maahanmuuttoa\/"},"modified":"2025-05-27T09:13:32","modified_gmt":"2025-05-27T06:13:32","slug":"kannanotto-suomen-elinkeinoelama-tarvitsee-osaajapulan-helpottamiseen-merkittavasti-lisaa-koulutusperaista-maahanmuuttoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/prein.fi\/fi\/kannanotto-suomen-elinkeinoelama-tarvitsee-osaajapulan-helpottamiseen-merkittavasti-lisaa-koulutusperaista-maahanmuuttoa\/","title":{"rendered":"KANNANOTTO: Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4 tarvitsee osaajapulan helpottamiseen merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 koulutusper\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa"},"content":{"rendered":"\n

SUOMEN ELINKEINOEL\u00c4M\u00c4 TARVITSEE OSAAJAPULAN HELPOTTAMISEEN MERKITT\u00c4V\u00c4STI LIS\u00c4\u00c4 KOULUTUSPER\u00c4IST\u00c4 MAAHANMUUTTOA<\/h3>\n\n\n\n

Tampere, 20.10.2023 \u2013 Suomalaisten fotoniikka-alan yritysten liikevaihto ylitt\u00e4\u00e4 kaksi miljardia euroa ja alan ennustetaan kasvavan jopa 18 % vuosivauhtia. Kasvua rajoittaa kuitenkin pahentuva ty\u00f6voimapula. Alan tilanne kuvastaa hyvin koko Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kasvavia toimialoja. Keskeinen keino helpottaa tilannetta on kiihdytt\u00e4\u00e4 opiskelijaper\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa.<\/p>\n\n\n\n

Yliopistojen rehtorit ovat ottaneet kantaa kaavailtuihin maahanmuuttolinjauksiin ja niiden vaikutuksiin kansainv\u00e4listen opiskelijoiden ja osaajien houkuttelemiseen Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuunnitelmat ovat her\u00e4tt\u00e4neet yhteis\u00f6ss\u00e4mme ja koko suomalaisessa yliopistokent\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 yrityskumppaneissamme suurta huolta. Toteutuessaan kiristykset olisivat inhimillisesti j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 asia \u2013 ja rapauttaisivat korkealaatuisen tutkimuksen ja opetuksen perustaa, jolle uudet innovaatiot, kest\u00e4v\u00e4 kasvu ja Suomen kilpailukyky rakentuvat\u201d, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemel\u00e4<\/strong> korostaa.<\/p>\n\n\n\n

Koko suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle kansainv\u00e4listen opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuntuva lis\u00e4\u00e4minen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuomalaisia nuoria t\u00e4ytyy edelleen sinnikk\u00e4\u00e4sti rohkaista muun muassa fotoniikan alan koulutukseen, mutta on t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ettei kotimaisten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 riit\u00e4 vastaamaan ty\u00f6voimatarpeeseen. Koulutusper\u00e4isen maahanmuuton ilmiselv\u00e4 etu on se, ett\u00e4 liikkuminen maasta toiseen ja juurtuminen uuteen kotimaahan on ihmiselle helpointa opiskeluvaiheessa\u201d, sanoo Jyrki Saarinen<\/strong>, Suomen Akatemian fotoniikan PREIN-lippulaivan vaikuttavuusjohtaja ja It\u00e4-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuskeskuksen johtaja.<\/p>\n\n\n\n

Kasvualojen yritykset ovat jo pitk\u00e4\u00e4n rekrytoineet ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ulkomailta, mutta onnistumisen tiell\u00e4 on monia esteit\u00e4. Ty\u00f6uralla edennyt asiantuntija on tyypillisesti jo ehtinyt luoda vahvoja siteit\u00e4 asuinmaahansa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dValmiiden osaajien rekrytoinnissa yritykset kohtaavat sit\u00e4 paitsi kovan maailmanlaajuisen kilpailun niin fotoniikassa kuin monilla muilla kasvualoilla. Jos ty\u00f6voimaa ei ole tarpeeksi saatavilla, suomalaiset yritykset joutuvat siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksik\u00f6it\u00e4\u00e4n ja toimintojaan ulkomaille, mik\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 Suomen kansantaloutta\u201d, toteaa fotoniikka-alan kattoj\u00e4rjest\u00f6n Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4liset opiskelijat t\u00e4ytyy sitouttaa Suomeen<\/h3>\n\n\n\n

Samaan aikaan kuin yliopistoille on asetettu tavoitteeksi kansainv\u00e4listen tutkinto-opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4minen, hallituksen linjaukset vaikeuttavat koulutusper\u00e4isen maahanmuuton lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Niiden mukaan yliopistot eiv\u00e4t saisi antaa huippulahjakkuuksille alennuksia lukukausimaksuista, jotka voivat nousta noin 10 000 euroon vuodessa. T\u00e4m\u00e4 luo monille opiskelijoille esimerkiksi Etel\u00e4-Aasian ja Afrikan maissa liian suuren taloudellisen kynnyksen hakeutua Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi on huomattava, ett\u00e4 pelkk\u00e4 opiskelupaikka ja valmistuminen suomalaisesta oppilaitoksesta ei viel\u00e4 takaa uuden osaajan j\u00e4\u00e4mist\u00e4 Suomeen. Kansainv\u00e4listen osaajien Suomi -hankkeen loppuraportin<\/a> mukaan l\u00e4hes puolet kansainv\u00e4lisist\u00e4 opiskelijoista harkitsee muuttoa pois valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSuomesta t\u00e4ytyy tehd\u00e4 lahjakkaille ja motivoituneille nuorille houkutteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 paitsi viestim\u00e4ll\u00e4 tasokkaista opiskelupaikoista my\u00f6s Suomen ty\u00f6markkinoiden imusta. Jo opintojen aikana yliopistojen ja yritysten on yhteistuumin edistett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llistymist\u00e4 ja varmistettava, ett\u00e4 valmistuvat opiskelijat sitoutuvat Suomeen, jotta investointi ei valu hukkaan\u201d, sanoo Go\u00ebry Genty<\/strong>, Suomen Akatemian fotoniikan PREIN-lippulaivan johtaja ja Tampereen yliopiston professori.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKoulutusperustainen maahanmuutto rakentaa Suomen tulevaisuutta. Tarvitsemme kuitenkin pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja laaja-alaista n\u00e4kemyst\u00e4 ja toimia varmistaaksemme, ett\u00e4 ratkaisu on menestyksek\u00e4s ja kest\u00e4v\u00e4. Kansainv\u00e4listen opiskelijoiden integroituminen vaatii my\u00f6s yleisen ilmapiirin muutosta\u201d, Jyrki Saarinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jyrki Saarinen, professori, vaikuttavuusjohtaja, PREIN
jyrki.saarinen@uef.fi<\/a>
+358 50 595 4348

Juha Purmonen, toiminnanjohtaja, Photonics Finland
juha.purmonen@photonics.fi<\/a>
+358 50 354 3832<\/p>\n\n\n\n

Kristiina Pispala (media, kuvat), viestinn\u00e4n asiantuntija, PREIN<\/p>\n\n\n\n

kristiina.pispala@tuni.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

+358 40 191 8882<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Fotoniikka \u2013 valon tiedett\u00e4 ja teknologiaa<\/h3>\n\n\n\n

Fotoniikka on valon tiedett\u00e4 ja tutkimusta. Se on keskeinen teknologia tulevaisuuden innovaatioille ja kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle. Fotoniikka mahdollistaa monia keskeisi\u00e4 teknologisia sovellutuksia nopeasta internetist\u00e4, uusiutuvaan energiaan, tehokkaampaan teolliseen tuotantoon ja terveysteknologian innovaatioihin, sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n monitorointiin ja mittaukseen. Suomesta on kahden viime vuosikymmenen aikana tullut yksi Euroopan johtavista maista fotoniikan tutkimus- ja kehitysty\u00f6ss\u00e4 ja fotoniikka on merkitt\u00e4v\u00e4 ala Suomen talouskasvulle.<\/p>\n\n\n\n

PREIN \u2013 fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva<\/h3>\n\n\n\n

Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN on valopohjaisen tieteen ja teknologioiden tutkimuskonsortio. PREIN kokoaa yhteen Tampereen yliopiston, It\u00e4-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT Oy:n tutkimusosaamisen ja asiantuntemuksen. Maailmanluokan tutkimuskapasiteettinsa ansiosta PREIN on fotoniikan eri sovellusalojen eturintamassa johtamassa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SUOMEN ELINKEINOEL\u00c4M\u00c4 TARVITSEE OSAAJAPULAN HELPOTTAMISEEN MERKITT\u00c4V\u00c4STI LIS\u00c4\u00c4 KOULUTUSPER\u00c4IST\u00c4 MAAHANMUUTTOA Tampere, 20.10.2023 \u2013 Suomalaisten fotoniikka-alan yritysten liikevaihto ylitt\u00e4\u00e4 kaksi miljardia euroa ja alan ennustetaan kasvavan jopa 18 % vuosivauhtia. Kasvua rajoittaa kuitenkin pahentuva ty\u00f6voimapula. Alan tilanne kuvastaa hyvin koko Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kasvavia toimialoja. Keskeinen keino helpottaa tilannetta on kiihdytt\u00e4\u00e4 opiskelijaper\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa. Yliopistojen rehtorit ovat ottaneet kantaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4897,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[212],"tags":[],"class_list":["post-5396","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutinen"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5396"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5396\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4897"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/prein.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}