Tiedettä ja taidetta yhdistävä Tiedon valoa -tapahtuma palaa Tampere-taloon lauantaina 25.1.2025 klo 10–16. Ohjelmassa on mielenkiintoisia luentoja ja monipuolista oheisohjelmaa sekä esittelypisteitä, joissa pääset tutustumaan mm. fotoniikkaan, kudosmallintamiseen, roboteihin ja formula-autoon.
Miten faskiat vaikuttavat kehon toimintaan? Kiinnostaako demokratian tila tai Nobel palkinnot? Vai nautitko mieluummin kulttuurielämyksistä? Mikä on kulttuurin ja taiteen tila ja tulevaisuus? Tai millaisia ovat erilaiset luokkakaverit?
Luentoja, konsertti ja keskusteluja on kahdessa salissa (Duetto ja Pieni sali). Pienen salin ohjelma myös striimataan YLE Areenassa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Ohjelma 2025
Tapahtuma alkaa lauantaina 25.1.2025 klo 10.00 ja luento-ohjelmaa on Tampere-talon kahdessa salissa klo 11-16. Luentojen lisäksi Tampere-talossa löytyy paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Pienen salin ohjelma myös striimataan YLE Areenassa.
Täältä löydät Pienen salin ohjelman. Ohjelma on katsottavissa myös YLE Areenassa (linkki tulee tammikuussa).
Täältä löydät Duetto salin ohjelman
Katso täältä, mitä kaikkea tarjoaa Näyttelyalue
Katso täältä tapahtuman Esiintyjät
Näyttelyalue
Tampere-talon toisessa kerroksessa on toiminnallinen näyttelyalue, josta löytyy nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Näyttelyalue avautuu kello 10.00 Tervetuloa tutustumaan!
Tampereen korkeakouluyhteisö esittelee monipuolisesti erilaisia demojaan esimerkiksi fotoniikan, kudosmallintamisen ja robotiikan aloilta. Alueella pääsee esimerkiksi kirjoittamaan valolla, bioprinttaamaan sekä tapaamaan Furhat- ja Temi-robotit. Monikudosmallintamisen laboratorion pisteellä pääsee kurkistamaan mikroskoopilla kudosmallintamisen maailmaan. Juniversityn osastolta löydät toiminnallisen tiedetyöpajan.
Juniversityn tiedetyöpaja
Näyttelyalueella on Lasten ja nuorten oman yliopiston Juniversityn toiminnallinen tiedetyöpaja. Lue lisää Juniversitystä.
Tule tutustumaan robotteihin Furhat ja Temi
Furhat – keskusteleva robotti
Furhat on ystävällinen ja miellyttävä keskustelukumppani. Sillä on kehittyneet kasvojen ilmeet ja eleet, aivan kuin keskustelisi oikean henkilön kanssa. Furhat voi muuttaa äänensä ja kasvonsa näyttämään erilaisilta persoonilta, joten se sopii monenlaisiin eri palvelutilanteisiin.
Temi- tekoäly liikkeessä
Temi voi liikkua itsenäisesti erilaisissa ympäristöissä törmäämättä esteisiin. Robotti reagoi puheeseen ja sen voi esimerkiksi pyytää ohjaamaan kodin älylaitteita, kuten valoja tai televisioita. Temi mahdollistaa myös etäläsnäolon videopuhelun kautta.
IhaileTFS24 Formula-autoa
TFS24 on Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoista koostuvan Tampere Formula Student -tiimin suunnittelema ja rakentama Formula Student kilpa-auto. Autolla on kilpailtu viime kesänä FS Austria ja FS Netherlands kilpailuissa.
TFS24 kilpa-ajoneuvossa on turboahdettu Yamahan YZ-450F moottori, hiilikuituinen monokokkirunko, virtaussimulaatiolla suunniteltu aeropaketti ja itse kehitetty sähköinen voimansiirto etuakselilla.
Tutustu valon tieteeseen fotoniikan demopisteillä
Valoa on kaikkialla. Mihin kaikkeen valoa voidaan hyödyntää? Tutustu valon tutkimukseen fotoniikan pisteellä. Onnistutko ratkaisemaan fotoniikan pakopelin ja löytämään oikeat vastaukset valon avulla? Taikuutta vai optisia harhoja? – tutki läpinäkyvyyttä ja näkymättömyyttä. Kokeile kumpi on tehokkaampi hehkulamppu vai LED lamppu. Ohjaile pieniä nanorobotteja valon avulla ja kirjoita viestisi valolla.
Valokytkimet ovat nanometrin kokoisia molekyylejä, jotka kykenevät muuttamaan muotoaan ja/tai väriään, kun niihin osuu sopivan väristä valoa. Valokytkimiä on satoja erilaisia, mutta demoissa Valolla kirjoittaminen ja Liikettä valolla käytetään niistä kahta: atsobentseeniä ja spiropyraania.
Valolla kirjoittaminen
Valolla kirjoittamisessa hyödynnetään spiropyraania. Kalvon sisällä olevat valokytkimet muuttavat väriään, kun niihin osuu ultraviolettia valoa. Värinmuutos aiheutuu pienestä muutoksesta valokytkimen kemiallisissa sidoksissa. Keksitkö kuvan perusteella mistä? Ajan kanssa valokytkimet palautuvat alkuperäiseen värittömään muotoonsa ja teksti katoaa. Tekstin katoamista voi nopeuttaa lämmittämällä kalvoa.
Liikettä valolla
Demossa pääset ohjailemaan nanorobotteja valon avulla. Pienestä koostaan huolimatta robotit sisältävät biljoonia ja biljoonia atsobentseeni-valokytkimiä. Kun valo osuu robottiin, alkujaan suorat valokytkimet taipuvat kaikki samaan suuntaan (tuottaen samalla lämpöä) ja saavat koko robotin liikkumaan. Kun valo sammutetaan, valokytkimet palautuvat suoriksi ja robotti liikkuu toiseen suuntaan.
Tutustu kameroiden toiminttan CIVIT:in demopisteellä
Tampereen yliopiston immersiivisen visuaalisen teknologian keskus CIVIT:in pisteellä pääset tutustumaan konenäkökameroiden ja lämpökameroiden toimitaan.
Tampereen yliopiston immersiivisen visuaalisen teknologian keskus CIVIT tarjoaa ensiluokkaisia tiloja, laitteita ja asiantuntemusta visuaalisen teknologian alalla.Erityisosaamisalueisiimme kuuluvat 3D-sisällön edistynyt visualisointi, 3D-videon ja -audion kaappaus sekä immersiiviset näytöt ja käyttäjäkokemus. CIVIT:n palvelut on suunnattu tutkimusyhteisölle, opiskelijoille sekä yrityksille. Lue lisää CIVITistä.
ZED 2i konenäkökamera
ZED 2i on helposti lähestyttävä konenäkökamera ja tekoälykamera, joka sisältää valmiit ominaisuudet esimerkiksi ihmisten ja kameran sijaintitiedon seurantaan. Näiden ominaisuuksien ansiosta kamera voidaan integroida nopeasti ja vaivattomasti esimerkiksi robotiikan sovelluksiin. Demossa on esillä käytännön esimerkkejä konenäön monipuolisista sovelluksista ja mahdollisuuksista.
Lämpökamerat
Lämpökameroiden hyödyntämismahdollisuudet ulottuvat laajasti viranomaiskäytöstä, kuten turvallisuus-, pelastus- ja puolustustehtävistä, teollisuuden tarpeisiin. Sovelluskohteita ovat esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsintä, laadunvalvonta, rakenteiden analysointi ja kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden paikantaminen. Demossa pääset näkemään, miltä maailma ja erilaiset esineet näyttävät lämpökameran kautta.
Kurkkaa mikroskoopilla kudosmallintamisen maailmaan
Monikudosmallintamisen huippuyksikön pisteellä pääset tutustumaan kantasolujen, biomateriaalien, mikrosysteemien maailmaan. Pääset auttamaan laboratoriossa ja tutustumaan millaisessa ympäristössä solut kasvavat.
Mikromaailma – miten soluja tutkitaan?
Solut ovat täynnä erilaisia rakenteita. Mikroskooppien avulla tutkijat voivat katsoa solujen sisälle ja ymmärtää niiden toimintaa. Valomikroskoopilla voidaan katsoa ohuita solunäytteitä. Solujen osia ja niiden tuottamia molekyylejä voidaankin värjätä esimerkiksi erilaisilla fluoresoivilla vasta-aineilla. Tällöin nämä osat loistavat kirkkaana tietyn aallonpituisella valolla.
Bioprinttaus – elävien solujen ja biomateriaalien sekoituksesta tehdään kudosmalleja
Bioprinttaus on elävän materiaalin printtaamista. Kudosmallinnuksessa bioprittauksen avulla voidaan rakentaa monimutkaisia kudosrakenteita. Vaikkapa ihon eri kerrokset tai luuta verisuonirakenteineen. Testaa myös, miltä vesipitoiset biomateriaali eli hydrogeelit tuntuvat.
Kudossirut – Auta meitä ruokkimaan soluja kudossiruilla
Me tarvitsemme ruokaa, koska meissä olevat solut kuluttavat ruuasta saatavaa energiaa ja tarvitsevat rakennusaineita. Siksi myös laboratoriossa kasvatettavia soluja on ruokittava säännöllisesti. Auta meitä vaihtamaan kudossiruissa olevien solujen ruoka eli elatusneste. Montako mikrolitraa mahtuu yhteen solukammioon?
Monikudosmallintamisen huippuyksikkö ja Tampereen valomikroskopiakeskus
Monikudosmallintamisen huippuyksikkö on kuuden Tampereen yliopistossa toimivan tutkimusryhmän muodostama poikkitieteellinen tutkimuskeskus. Huippuyksikkön tavoitteena on rakentaa ihmiskehon toimintoja jäljittelevä monikudosmalli ihmisen kudosten perusbiologian tutkimiseen sekä systeemisten sairauksien että traumojen mallintamiseen. Tavoitteena on yhdistää teknologisten ja biologisten tieteiden osaamista uudenlaisen body-on-chip -konseptin kehittämiseksi. Body-on-Chipin kudokset muodostetaan ihmisen kantasoluista erilaistetuista soluista. Tavoitteena on muodostaa ihmisperäisiä sydän-, maksa-, hermo, luu ja rasvakudoksia, jotka ovat myös verisuonitettu ja hermotettu. Lue lisää Monikudosmallintamisen huippuyksiköstä